Vapaa-ajattelijoiden pornotempaus oli oivallinen suvaitsevaisuustesti

(Vastine Helsingin Sanomien mielipidepalstalle 28.12.2012, ei julkaistu.)

Helsingin Sanomien keskustelusivuilla on tuomittu Helsingin Vapaa-ajattelijoiden parin vuoden takainen tempaus, jossa vaihdettiin uskonnollista kirjallisuutta eroottiseen materiaaliin. Nyt myös Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski on tuominnut sen.

Tempauksen jälkeen liittoon tuli noin 50 jäsenhakemusta, mikä on kaikkien aikojen korkein hetkittäinen määrä. Liittoon tuli toki myös jonkin verran kriittistä palautetta, kuten kaikista kampanjoista.

Päätarkoituksemme oli kritisoida uskonnollisesti määriteltyä ihmiskuvaa ja uskontojen yksilönvapauteen eli tässä tapauksessa seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen puuttuvaa vallankäyttöä.

Ylikosken mukaan tempauksella ei ollut liiton tukea. Ei tarvinnutkaan olla, sillä sen järjesti Helsingin yhdistys, joka päättää omasta toiminnastaan. Ylikoskikin oli mukana päättämässä, mutta jäi yhdistyslain mukaisessa äänestyksessä yksin vähemmistöön.

Porno tuomitaan laajasti juuri uskonnollisen moraalikäsityksen pohjalta. Silti liki kaikki ovat katsoneet ja katsovat sitä, lukevat, kuuntelevat ja puhuvat siitä.

Uskonnollinen maailmankatsomus ei suojaa seksuaalisen vallankäytön lieveilmiöiltä vaan avoin keskustelu ja  faktapohjainen demokraattinen päätöksenteko.

Kampanjan idea olikin tässä: ennalta ilmoitetussa paikassa saatoit luovuttaa itsellesi merkityksettömän materiaalin sellaiseen, joka kaipaa päivänvaloa ja järjellistä käsittelyä, ja nimenomaan sellaiseen, jonka uskonnon tabut kieltävät. Muiden ei tarvinnut vaivautua paikalle. Evankelioinnin kannalta mahdollisimman pehmeä lähtökohta "taistelevien ateistien" masinoimaksi.

Viesti on kaikella tapaa uskonnollista katuevankeliointia miedompi - ja todellisuus niitä tavallisempi. Silti saavutetun etuoikeuden haltijat ottivat viestin omakseen yhteisrintamassa vapaa-ajattelijain ääriainesten kanssa. Julkinen keskustelu luovutettiin moralismille.

Yksityistä seksuaalisuutta pyritään rajoittamaan sellaisissa yhteiskunnissa, joissa ihmisten käytöstä halutaan pitää tiukassa kontrollissa, mm. Neuvostoliitossa, Kiinassa, Saudi-Arabiassa ja Yhdysvalloissa vielä nykyäänkin aina, kun uskonnollinen fundamentalismi pääsee nostamaan päätään. Moralismi ei siis ole riippuvainen uskonnollisuuden vaan totalitarismin asteesta.

Demokraattisen valtion tulisi edistää yksilönvapauksia, ja varsinkin sellaisia, joista ei ole kenelläkään haittaa vaan iloa ja hyötyä. Osana hyväksyttyä ihmisyyttämme ja laillista elämänmenoamme porno monen muun harrastuksen mukana pitää yllä yksilöllistä elämänlaatua - kunhan lieveilmiöitä kontrolloidaan.

Uskonnon tabuluonne on sitkeämmässä: sen arvioiminen käytännöllisesti ei ole juuri mahdollista. Uskomme kuitenkin humanismin ja kohtuuden mahdollisuuteen.

Tarja Koivumäki, Helsingin Vapaa-ajattelijain entinen puheenjohtaja

Jussi K. Niemelä, Vapaa-ajattelijain liiton entinen puheenjohtaja

Joni Pelkonen, Helsingin Vapaa-ajattelijain entinen jäsen, Vapaa-ajattelijain liiton entinen järjestösihteeri