Viime
päivien, viime vuosien, poliittinen keskustelu on valitettavan
kärjistynyttä. Otin siihen viimeksi kantaa eilen ja olen ottanut jo
yli kymmenen vuoden ajan.
Riippuen siitä, ketä tai mitä kritisoi, saa vastapuolelta nopeasti inhokin paperit. Jos kritisoin persuja, saan heitä ns. suvakin paperit. Jos taas kritisoin ns. suvakkeja, saan heiltä persun paperit. Ja niin edelleen. Siteeraan Eppu Normaalia kappaleesta Rääväsuita ei haluta Suomeen:
"Pioneereille olen fascisti,
Riippuen siitä, ketä tai mitä kritisoi, saa vastapuolelta nopeasti inhokin paperit. Jos kritisoin persuja, saan heitä ns. suvakin paperit. Jos taas kritisoin ns. suvakkeja, saan heiltä persun paperit. Ja niin edelleen. Siteeraan Eppu Normaalia kappaleesta Rääväsuita ei haluta Suomeen:
"Pioneereille olen fascisti,
ja
fascisteille pioneeri.
Kaikki
pikku runkkarit huutaa lokeroistaan:
'Jos
et ole puolellamme, olet meitä vastaan!'"
Kyllä.
Olen rääväsuu. Noblesse
oblige.
Kappaleen sanoittaja Mikko Saarela naulasi teesinsä vakuuttavasti
kohdalleen. Olen törmännyt ilmiöön toistuvasti.
Koska nykyään ihminen leimataan välittömästi ties miksi, on syytä kirjoittaa yksiselitteisesti auki oma poliittinen kantani ja elämänkatsomukseni. Jos siis lukija epäilee minun kirjoitusteni, puheideni, kirjojeni tai haastatteluideni perusteella olevan se tai tuo, pyydän tarkistamaan asioiden oikean laidan tästä kirjoituksesta.
Olen vapaa henki. En kuulu mihinkään järjestäytyneeseen liittoumaan, en puolueeseen, en yhdistykseen (olen ollut sananvapauden kannattajana Suomen PENin jäsen, mutten enää maksa jäsenmaksua, syistä, joihin viittaan eilisessä kirjoituksessani). Toki olen asioista vaihtelevasti samaa mieltä monen ihmisen kanssa, olenhan sosiaalinen eläin siinä missä lajitoverini, mutta en sitoudu varauksetta mihinkään aatteeseen, katsomukseen tai ideologiaan, vallankäyttäjistä puhumattakaan. Olen aina hieman varuillani. Joistakin periaatteista ja arvoista en tietenkään tingi. Ne mainitaan tässä tekstissä.
Maailmankatsomukseni on sekulaari humanismi. En kannata minkäänlaista vihanlietsontaa, uhkailemista, väkivaltaa tai syrjintää ketään vastaan, en yksilöä, en ryhmää. Kaikkia ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Olen universalisti eli kannatan yleismaailmallisia ihmisoikeuksia.
Mitään ideologiaa, uskontoa tai aatetta ei tule nostaa ihmisen, yksilön, persoonan, yläpuolelle. Mikään ideologia, uskonto tai aate ei oikeuta sortamaan, vihaamaan tai tappamaan ihmistä. Tästä säännöstä en tingi, joten se on poikkeus edellä mainittuun sitoutumattomuuteen.
On kuitenkin kyseenalaista, onko tässä kyse aatteesta tai ideologiasta. Katsomuksesta kylläkin. Tämä katsomus ei kuitenkaan ole ihmisen yläpuolella, päinvastoin. En näe edes teoriassa mahdolliseksi muuttaa mieltäni tässä kysymyksessä. Humanismi edellyttää tätä: ihmisyyden pitämistä kaiken keskiössä, kaiken muun yläpuolella.
Väljemmin elämänkatsomukseni on siis humanistinen, vonwrightiläisittäin. Kannatan jatkuvaa sivistystä, kasvatusta, opiskelua, pohdiskelua. Toisaalta olen myös Lauri Viljasen samannimisestä teoksesta tuttu taisteleva humanisti eli pidän itsestään selvänä, että ihmisyyden ja vapauden puolesta pitää kamppailla niin kynän kuin miekan avulla.
Moraalikysymyksissä olen hyve-etiikan kannalla eli uusaristoteelikko. Yksilön on voitava elää hyvää elämää parhaaksi katsomallaan tavalla. Ihminen voi muokata käyttäytymistään, opetella kohteliaammaksi, paremmaksi ihmiseksi, mutta joskus myös rohkeutta, sinnikkyyttä, itsepäisyyttä ja voimakasta taisteluakin tarvitaan.
Moraalisäädökset eivät ole absoluuttisia vaan tilannekohtaisia ja edellyttävät viisasta harkintaa sekä pragmatismia. Tunteet ovat moraalin taustalla, mutta tunteet voivat johtaa ja usein johtavatkin silkkaan moraalittomuuteen. Ihmisellä on järki sitä varten, että hän harkitsisi asioita eikä suin päin ryntäilisi tuulten mukana.
Tästä kaikesta seuraa myös se, että kannatan hyvän käytöksen ulottamista eläimiin ja luontoon niin pitkälle kuin se on realistisesti mahdollista. Monitahoiseen asiaan ei ole helppoja vastauksia, mutta kaikenlaisen turhan kärsimyksen aiheuttaminen tunteville olennoille on mielestäni äärimmäisen tuomittavaa. En ole vegaani enkä edes vegetaristi, mutta olen aina ollut sitä mieltä, että tuotantoeläimiä tulee kohdella hyvin. Olen lapsesta asti ollut eläinrakas ihminen.
Turkistarhausta olen aina vastustanut ja tulen aina vastustamaan, mainitusta syystä. Turkikset ovat nykyään ylellisyystarvikkeita, turhamaisuutta, eikä sellaisten valmistaminen tuntevien olentojen hyvinvoinnin kustannuksella ole moraalisesti perusteltavissa. Kaupallisin näkökohdin toki, mutta niillä voi perustella myös orjuuden ja riiston.
Poliittinen kantani on tällä hetkellä pragmaattinen liberalismi, tarkemmin maltillinen oikeistoliberalismi. Olen ollut liberaali lähes koko ikäni, niin kauan kuin muistan, mutta viime vuosina talousnäkemykseni ovat entisestään liberalisoituneet.
Länsimaisessa, liberaalissa parlamentaarisessa demokratiassa yksilön mahdollisuudet hyvään elämään (viittaan jälleen Aristoteleen hyve-etiikkaan) on parhaiten toteutettu. Avoin länsimainen yhteiskunta on täydellisessä sopusoinnussa uusaristotelismin kanssa.
Tätä kutsutaan mahdollisuuksien tasa-arvoksi. Se on myös liberalismin ydin: ihmisen vapaus toteuttaa, kehittää ja kasvattaa itseään, muiden vastaavaa vapautta loukkaamatta. Tämä on vapaan hengen ainoa johdonmukainen kanta, joskin on myös todettava, että yhteiskunnassa tarvitaan turvaverkkoja niille, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää tai jaksa omin voimin. Olen siis myös maltillinen sosiaaliliberaali, kannatan perustuloa tai vastaavaa järjestelmää, joka ehkäisee kannustinloukut, mutta turvaa yksilön arjen hätätilanteessa tai vaikkapa kroonisen sairauden kohdalla.
Olen avoimesti länsimielinen, edellä mainituista syistä. Kannatan Nato-jäsenyyttä ja vahvaa, itsenäistä maanpuolustusta. Olen erittäin kriittinen nyky-Venäjää ja Putinin militaristista hallintoa kohtaan. Tämä on johtanut minut suoraan Nato-jäsenyyden kannattamiseen. Kannatan myös EU-jäsenyyttä. Hyvä eurooppalaisuus on termi, joka mielestäni kuvaa tätä asennetta parhaiten. Siihen sisältyvät kaikki tässä kirjoituksessa mainitut keskeiset arvot ja periaatteet.
Liberaali demokratia, länsimainen, perustuslaillinen parlamentarismi, jota kannatan, tarvitsee jatkuvaa itsepuolustusta erilaisia äärisuuntauksia ja vihamielisiä valtioita vastaan. Tämä edellyttää sotilaallista voimaa, uskottavaa puolustusta, vahvaa itseluottamusta omaan valtiomuotoon. Kutsun tätä liberaaliksi militarismiksi. Sitä voi aivan yhtä hyvin kutsua talvisodan hengeksi. En ole koskaan ollut minkään sortin nationalisti, mutta mainituista syistä olen hyvin isänmaallinen mies.
Olen myös kosmopoliitti, kannatan kansainvälisyyttä, liittoutumista muiden avointen yhteiskuntien kanssa. Jaamme samat arvot ja periaatteet, yhdessä olemme voimakkaampia.
En pidä nykyisestä monikulttuurisuuskeskustelusta, koska ihmiset käsittävät termin eri tavoilla, ja keskustelu ylipäätään on tavattoman polarisoitunutta. Monikulttuurisuus ja maahanmuutto ovat monimutkaisia kysymyksiä ja oma kantani niihin seuraa suoraan edellä mainituista sekulaarihumanistisista periaatteista
Ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti, hädänalaisille on tarjottava turvapaikka. Toisaalta pakolaispolitiikassa vastaan tulee väistämättä myös taloudellisia ja muita rajoituksia, kuten kaikessa muussakin inhimillisessä toiminnassa. Tähän liittyvistä asioista pitää keskustella faktojen ja arvojen pohjalta, ei lietsoa vihaa eikä pelkoja. Maahanmuuttoon liittyy myös lukuisia epäkohtia ja ongelmia, joista vaikeneminen ja joiden vähätteleminen lisää polarisaatiota. Ongelmat on huomioitava, niihin on löydettävä ratkaisut.
Maailmankuvani on tieteellinen, täsmällisemmin, olen tieteellinen realisti. En usko mihinkään yliluonnolliseen, olen ateisti. Koska tiede ja tieteellinen realismi ovat sen verran laajoja kokonaisuuksia, en mene niihin ja niiden perusteisiin tässä tämän syvemmin. Lukija voi halutessaan ammentaa alkulähteiltä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:tieteellinen_realismi
Koska nykyään ihminen leimataan välittömästi ties miksi, on syytä kirjoittaa yksiselitteisesti auki oma poliittinen kantani ja elämänkatsomukseni. Jos siis lukija epäilee minun kirjoitusteni, puheideni, kirjojeni tai haastatteluideni perusteella olevan se tai tuo, pyydän tarkistamaan asioiden oikean laidan tästä kirjoituksesta.
Olen vapaa henki. En kuulu mihinkään järjestäytyneeseen liittoumaan, en puolueeseen, en yhdistykseen (olen ollut sananvapauden kannattajana Suomen PENin jäsen, mutten enää maksa jäsenmaksua, syistä, joihin viittaan eilisessä kirjoituksessani). Toki olen asioista vaihtelevasti samaa mieltä monen ihmisen kanssa, olenhan sosiaalinen eläin siinä missä lajitoverini, mutta en sitoudu varauksetta mihinkään aatteeseen, katsomukseen tai ideologiaan, vallankäyttäjistä puhumattakaan. Olen aina hieman varuillani. Joistakin periaatteista ja arvoista en tietenkään tingi. Ne mainitaan tässä tekstissä.
Maailmankatsomukseni on sekulaari humanismi. En kannata minkäänlaista vihanlietsontaa, uhkailemista, väkivaltaa tai syrjintää ketään vastaan, en yksilöä, en ryhmää. Kaikkia ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Olen universalisti eli kannatan yleismaailmallisia ihmisoikeuksia.
Mitään ideologiaa, uskontoa tai aatetta ei tule nostaa ihmisen, yksilön, persoonan, yläpuolelle. Mikään ideologia, uskonto tai aate ei oikeuta sortamaan, vihaamaan tai tappamaan ihmistä. Tästä säännöstä en tingi, joten se on poikkeus edellä mainittuun sitoutumattomuuteen.
On kuitenkin kyseenalaista, onko tässä kyse aatteesta tai ideologiasta. Katsomuksesta kylläkin. Tämä katsomus ei kuitenkaan ole ihmisen yläpuolella, päinvastoin. En näe edes teoriassa mahdolliseksi muuttaa mieltäni tässä kysymyksessä. Humanismi edellyttää tätä: ihmisyyden pitämistä kaiken keskiössä, kaiken muun yläpuolella.
Väljemmin elämänkatsomukseni on siis humanistinen, vonwrightiläisittäin. Kannatan jatkuvaa sivistystä, kasvatusta, opiskelua, pohdiskelua. Toisaalta olen myös Lauri Viljasen samannimisestä teoksesta tuttu taisteleva humanisti eli pidän itsestään selvänä, että ihmisyyden ja vapauden puolesta pitää kamppailla niin kynän kuin miekan avulla.
Moraalikysymyksissä olen hyve-etiikan kannalla eli uusaristoteelikko. Yksilön on voitava elää hyvää elämää parhaaksi katsomallaan tavalla. Ihminen voi muokata käyttäytymistään, opetella kohteliaammaksi, paremmaksi ihmiseksi, mutta joskus myös rohkeutta, sinnikkyyttä, itsepäisyyttä ja voimakasta taisteluakin tarvitaan.
Moraalisäädökset eivät ole absoluuttisia vaan tilannekohtaisia ja edellyttävät viisasta harkintaa sekä pragmatismia. Tunteet ovat moraalin taustalla, mutta tunteet voivat johtaa ja usein johtavatkin silkkaan moraalittomuuteen. Ihmisellä on järki sitä varten, että hän harkitsisi asioita eikä suin päin ryntäilisi tuulten mukana.
Tästä kaikesta seuraa myös se, että kannatan hyvän käytöksen ulottamista eläimiin ja luontoon niin pitkälle kuin se on realistisesti mahdollista. Monitahoiseen asiaan ei ole helppoja vastauksia, mutta kaikenlaisen turhan kärsimyksen aiheuttaminen tunteville olennoille on mielestäni äärimmäisen tuomittavaa. En ole vegaani enkä edes vegetaristi, mutta olen aina ollut sitä mieltä, että tuotantoeläimiä tulee kohdella hyvin. Olen lapsesta asti ollut eläinrakas ihminen.
Turkistarhausta olen aina vastustanut ja tulen aina vastustamaan, mainitusta syystä. Turkikset ovat nykyään ylellisyystarvikkeita, turhamaisuutta, eikä sellaisten valmistaminen tuntevien olentojen hyvinvoinnin kustannuksella ole moraalisesti perusteltavissa. Kaupallisin näkökohdin toki, mutta niillä voi perustella myös orjuuden ja riiston.
Poliittinen kantani on tällä hetkellä pragmaattinen liberalismi, tarkemmin maltillinen oikeistoliberalismi. Olen ollut liberaali lähes koko ikäni, niin kauan kuin muistan, mutta viime vuosina talousnäkemykseni ovat entisestään liberalisoituneet.
Länsimaisessa, liberaalissa parlamentaarisessa demokratiassa yksilön mahdollisuudet hyvään elämään (viittaan jälleen Aristoteleen hyve-etiikkaan) on parhaiten toteutettu. Avoin länsimainen yhteiskunta on täydellisessä sopusoinnussa uusaristotelismin kanssa.
Tätä kutsutaan mahdollisuuksien tasa-arvoksi. Se on myös liberalismin ydin: ihmisen vapaus toteuttaa, kehittää ja kasvattaa itseään, muiden vastaavaa vapautta loukkaamatta. Tämä on vapaan hengen ainoa johdonmukainen kanta, joskin on myös todettava, että yhteiskunnassa tarvitaan turvaverkkoja niille, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää tai jaksa omin voimin. Olen siis myös maltillinen sosiaaliliberaali, kannatan perustuloa tai vastaavaa järjestelmää, joka ehkäisee kannustinloukut, mutta turvaa yksilön arjen hätätilanteessa tai vaikkapa kroonisen sairauden kohdalla.
Olen avoimesti länsimielinen, edellä mainituista syistä. Kannatan Nato-jäsenyyttä ja vahvaa, itsenäistä maanpuolustusta. Olen erittäin kriittinen nyky-Venäjää ja Putinin militaristista hallintoa kohtaan. Tämä on johtanut minut suoraan Nato-jäsenyyden kannattamiseen. Kannatan myös EU-jäsenyyttä. Hyvä eurooppalaisuus on termi, joka mielestäni kuvaa tätä asennetta parhaiten. Siihen sisältyvät kaikki tässä kirjoituksessa mainitut keskeiset arvot ja periaatteet.
Liberaali demokratia, länsimainen, perustuslaillinen parlamentarismi, jota kannatan, tarvitsee jatkuvaa itsepuolustusta erilaisia äärisuuntauksia ja vihamielisiä valtioita vastaan. Tämä edellyttää sotilaallista voimaa, uskottavaa puolustusta, vahvaa itseluottamusta omaan valtiomuotoon. Kutsun tätä liberaaliksi militarismiksi. Sitä voi aivan yhtä hyvin kutsua talvisodan hengeksi. En ole koskaan ollut minkään sortin nationalisti, mutta mainituista syistä olen hyvin isänmaallinen mies.
Olen myös kosmopoliitti, kannatan kansainvälisyyttä, liittoutumista muiden avointen yhteiskuntien kanssa. Jaamme samat arvot ja periaatteet, yhdessä olemme voimakkaampia.
En pidä nykyisestä monikulttuurisuuskeskustelusta, koska ihmiset käsittävät termin eri tavoilla, ja keskustelu ylipäätään on tavattoman polarisoitunutta. Monikulttuurisuus ja maahanmuutto ovat monimutkaisia kysymyksiä ja oma kantani niihin seuraa suoraan edellä mainituista sekulaarihumanistisista periaatteista
Ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti, hädänalaisille on tarjottava turvapaikka. Toisaalta pakolaispolitiikassa vastaan tulee väistämättä myös taloudellisia ja muita rajoituksia, kuten kaikessa muussakin inhimillisessä toiminnassa. Tähän liittyvistä asioista pitää keskustella faktojen ja arvojen pohjalta, ei lietsoa vihaa eikä pelkoja. Maahanmuuttoon liittyy myös lukuisia epäkohtia ja ongelmia, joista vaikeneminen ja joiden vähätteleminen lisää polarisaatiota. Ongelmat on huomioitava, niihin on löydettävä ratkaisut.
Maailmankuvani on tieteellinen, täsmällisemmin, olen tieteellinen realisti. En usko mihinkään yliluonnolliseen, olen ateisti. Koska tiede ja tieteellinen realismi ovat sen verran laajoja kokonaisuuksia, en mene niihin ja niiden perusteisiin tässä tämän syvemmin. Lukija voi halutessaan ammentaa alkulähteiltä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:tieteellinen_realismi
Vaikken usko mihinkään yliluonnolliseen, olen viimeinen ihminen maailmassa vähättelemään yksilöllistä henkistä kokemusta, joka liittyy kaikkeen korkeamman ihmisyyden tavoitteluun, elämän merkityksen ja mielen etsintään. Tämä on hyvän elämän keskeinen edellytys ja se tulee turvata niin laajasti kuin mahdollista. Kutsun tätä nussbaumilais-sihvolalaiseksi omantunnonvapauskäsitykseksi yhdysvaltalaisfilosofi Martha C. Nussbaumin ja edesmenneen filosofituttavani Juha Sihvolan mukaan. Heidän ajattelustaan olen saanut merkittäviä vaikutteita omiin näkemyksiini.
Jos lopuksi sallitaan henkilökohtainen paljastus, tunnustaudun syvähenkiseksi boheemiksi. Elän taiteesta ja taiteelle, filosofiasta filosofialle, tieteestä tieteelle. Syvähenkinen elämä on filosofi Eino Kailan aikoinaan lanseeraama käsite, johon voi tutustua hänen samannimisessä teoksessaan.
Minulle syvähenkinen boheemielämä on juuri edellä mainittua olemassaolon korkeimman mahdollisen henkisen tason tavoittelua, toisinaan jopa sen lähelle pääsemistä. Boheemielämääni eivät kuitenkaan kuulu kahvia lukuun ottamatta minkäänlaiset päihteet: elämä, sen rikkaus ja sen loputtomat ihmeet itsessään ovat minulle tarpeeksi päihdyttävä kokemus.
Summa summarum: Yksilö, ihminen, ihmisyys, vapaus, arvokkuus, itsenäisyys, rohkeus. Rakkaus, lähimmäisyys, kohteliaisuus, ystävällisyys, dialogi – yhteisten asioiden hoitaminen ilman leimaamista, vihaa ja väkivaltaa. Syvähenkinen elämä. Näitä kannatan. Varauksetta.
